Vapaa-aika kuluu paljon kuopuksen jalkapalloharrastuksen parissa, kun molemmat teemme seurassa vapaaehtoistyötä. Lisäksi kuopuksella on pianonsoitto- ja kuorolauluesityksiä, joten hiljainen vapaa-aika käy vähiin. Töissä myös myös ollut kohtalaisen haastavaa viime viikot, joten mehut on usein puristettu jo ennen kotiintuloa.
Hiljentyminen voi olla täydellistä hiljaisuutta, pohtimista, rauhallisen musiikin kuuntelua, koiran kanssa lenkkeilyä tai vaikka lukemista. Pääasia että saa hetken omaa aikaa, ilman toiveita tai vaatimuksia, kiirettä sekä meteliä.
Tultuani Pariisista 24.9 aloin kuvaamaan syksyn etenemistä. Tästä on nyt reilu kuukausi ja näin se on edennyt:
Syyskuun lopussa ruusut tekivät uutta nuppukierrosta, kun ilma oli niin lämmin.
Syksyllä on pakottava tarve myös luoda jotain. Itselläni aika kuluu paljon tuon suuren kirjontaprosessin kanssa, mutta yritän myös välillä ehtiä neulomaan.
Kaikki tehty erilaisista nallelangoista.
Sitten tämän suuren haaveeni, toiveeni ja luomukseni eteneminen, eli kirjottavat unensieppariverhot:
Leipomisprojektiksi valikoitui karjalanpiirakat. Ulkonäössä on ehkä vielä hiomista, mutta maku oli täydellinen.
Kesän mintut piti myös kerätä kuivamaan, jotta talven aikana voi nauttia minttuteestä:
Pikkuhiljaa on pakko alkaa keskittymään tulevaan jouluun ja pohtia mitä taasen keksisi lahjaksi ja mitä tekisi itse. Joulu on ihanaa aikaa, mutta nykyään sen kaupallistuminen ja asioiden kiireistyminen, on vienyt siitä jotain syvempää pois. Aattoyön kirkko on se paikka, jossa voi vihdoin keskittyä olennaiseen, kun urut kajahtaa hiljaisessa yössä. No ennen sitä kuitenkin on vielä paljon paljon kaikkea turhaa säätöä, josta pitäisi selviytyä.
Lopuksi vielä kunnianosoitus upealle taiteilijalle ja kappaleelle:
R.I.P Lou Reed 1942-2013