torstai 27. joulukuuta 2012

Joulun taikaa

Joulun rauha laskeutui vihdoin tähänkin kotiin, hyvin työvoittoisen syksyn jälkeen. Ylitöitä kertyi runsaasti, kun Joulun alla kaikilla vakituisilla keikkalaisilla tuntui olevan muuta menoa. Loppuvuodesta valtava lumimäärä valtasi maan ja tuolta Malminkartanon jätemäeltä kuvasinkin ensilumia.



Käsityökoulussa olemme käyneet kehräämiskurssin, sekä hopeasavikurssin. Kehrääminen luonnonkuiduista oli yksi eniten odottamistani kursseista ja mukavaa, mutta toisaalta ei kovin helppoa, tuo touhu olikin. Jossain vaiheessa täytyy hommata oma värttinä ja harjoitella lisää.







Hopeasavikurssi taas ei minua alunperin niin inspiroinut, mutta hopeasavea työstäessä tuntui että tätähän voisi jatkaa loputtomiin. Tein miehelleni ja tyttärelleni joululahjat tällä kurssilla. Mieheni koru on tehty kuvasta jonka oli joskus Elma-messuilta ostamassani leimasimessa. Kuva skannattiin ja pienennettiin ja sitten siitä tehtiin leimasin. Leimasimella painettiin sitten varsinainen kuvio koruun, joka esipoltettiin. Sitten korua vielä hiottiin ennen varsinaista polttoa.

Kuva ja siitä tehty leimasin :

Uunissa ensimmäisessä poltossa:

Ennen hiontaa:

Hiomisen jälkeen:


Tuo kukkatyö on tehty tyttärelle valmiista muotista.
Tämän jälkeen työt poltettiin vielä kerran ja sitten kiillotettiin ja patinoitiin. Lopputulos oli tällainen:



Hyvän vastaanoton saivat kun paketit aattona avattiin. Itse annan mielummin näitä uniikkeja itsetekemiä lahjoja kaikille, mutta johtuen lähipiirin lapsosten iästä, niin itsetehdyt eivät välttämättä ole niitä kaikkein suosituimpia, kun elektroniikka ja merkkivaatteet tuntuvat olevan niitä mitä jatkuvasti toivotaan. Tein kuitenkin omille vanhemmilleni skräppäämällä albumin isovanhemmuuden ajasta. Siitä en ottanut kuvia, koska  en halunut liian henkilökohtaisia kuvia tänne liittää.

Syksyllä opiskelin avoimessa ammattikorkeassa taidemenetelmien käyttöä sosiaali- ja terveysalalla. Kurssi oli oikein antoisa ja avasi mm. voimaannuttavan valokuvan tekniikkaa, jota voi hyödyntää myös käyttäen askartelutekniikoita. Kurssissa tein myös tehtäviä kirjallisuuden hyödyntämisestä. Haaveena olisikin joskus toimia esimerkiksi taideterapeuttina. Koulutukset ovat kuitenkin äärettömän kalliita joten nähtäväksi jää.

Muuten aikaa ei ole kovin paljon jäänytkään, muuhun kuin pakolliseen sukkien ja lapasten työstämiseen. Aika perusmallilla olen näitäkin tehnyt kun kova kiire on kaikilla niitä saada. Tässä muutamia:








Ja tämä kutomis-show jatkuu edelleen. Nyt menossa poikani naispuoleiselle ystävälle pitkävartiset raidalliset villasukat.

Joulukortit saivat tänä vuonna tämänkaltaisen muodon:



Jouluaattoon tuntui kaikki kiire pysähtyvän. Söimme Jouluaterian klo.18.00 perinteiseen tapaan, jonka jälkeen oli lahjojen vuoro. Sen verran kiltti olin onnistunut olemaan, että sain suklaata, Audrey Hepburnin kolmen elokuvan boksin,  Yangzom Brauenin:Tiibetin tyttäret-kirjan. Vain elämää jatkuu-cd:n, sekä liput Helsingin kaupungin teatteriin: Kiviä taskussa-näytelmään.. Lisäksi sain lapsilta erilaisia lahjakortteja käsitten niskahierontaa ym. Joulupyhät sitten katseli useita elokuvia tv:sta ja kudoin, mikä vastaa minulle sellaista ylellisyyttä, jota en olekkaan ehtinyt aikoihin kokea, etenkin kun työpaikan vaihdoksen  takia olen ollut puolitoista vuotta ilman lomia.

Joulupöydän yläpuolelle askarreltu joulumobile:

ja ne ihanat joulupöydän antimet.

Keväällä käsityökoulussa vuorossa on ainakin kangaspuilla kutomista, joten katsotaan mitä siitä sitten mahtaa seurata.

Seuraavan myötä toivotan kaikille niille jotka vain jaksavat tätä lukea, Onnellista Uutta Vuotta 2013.

Vene on varmimmassa turvassa silloin kun se on satamassa, 
mutta veneitä ei ole rakennettu sitä varten.
Paolo Coelho: Pyhiinvaellus